lauantai 19. heinäkuuta 2014

Rakuunarokkia Lappeenrannassa!


Kesän 2014 lappeenrantalaiseen festarisarjaan kuului järjestyksessään toinen Rakuunarock.
Kahtena päivänä, kahdelle lauteille kiipesi parikymmentä bändiä, joukossa kovia nimiä: Eput, Cheek, Apulanta, Kotiteollisuus, Stam1na, Haloo Helsinki, Metsatöll...


Loppuunmyydyn perjantain yleisöryntäys ajoittui juuri ennen Haloo Helsingin keikkaa. Bändi osoitti sen, mitä radiosoitto ja levynmyyntitilastot ovat jo antaneet ymmärtää. Hyvin latautunut,
energinen stadilaispoppoo sai jengin nauttimaan kuulemastaan, laulamaan ja tanssimaan.
Lentosuukko Ellille toi paluupostina hymyn ja kädenheilautuksen... Siinähän sitä.


Kotiteollisuutta vuosia vaivannut kotikutoisuus lappeenraantalaisyleisön edessä on pelkkä muisto. Enää ei Hynysen tarvi veistellä tyyliin "Oottakaa vähä, ko mie saan tään pelin viritettyy", tai " Vituttaako teitä, minuu ei yhtää!".
Nelikon meininki on takuuvarmaa. Miitri Aaltosen liityttyä bändiin äänimaailmaan tuli
aimoannos runsautta ja lisää lauluvoimaa. Kaikenkaikkiaan kelpo orkesteri!

Cheekistä on puhuttu ja kirjoitettu Koraania lukuunottamatta kaikilla palstoilla, joten jätän sen nyt väliin. Todeta toki voi, ettei tuon miehen maine sentään pelkkä kupla ole!
Upeat soundit, pekoraalina lavalla pyöriminen ja tarttuvat skannaukset iskelmäkertseistä ovat kantaneet hedelmää, täyttäneet stadioneita.

Voiko nimi olla enne, vai yksinkertaisesti vaan niin huvittava, ettei suomalainen osaa todeksi ottaa?!

Sellainen taisi olla Metsatöll. Nimestä tulee mieleen likimain Kotiteollisuus. Suomenlahden etelärannalta näille rantamille eksynyttä Metsatölliä ei jäänyt kuulemaan kourallista enempää festariväkeä. Sääli, sillä jotain folkmetallin tapaista tykittävä Metsatöll oli kuin olikin perjantai-illan parasta antia. Suorastaan illan suola ja sokeri, sinappi ja ketsuppi!

Metallipörinää, tuhteja soundeja, rankkaa kitarointia, perinnehuiluja ja sähkökannelta.
Tämän kategorian bändit eri maissa tekevät juuri tätä. Kansanmusiikin pisaroita tähän päivään. Näin tekee myös
tämä Metsatöll.
Jos bändiä miinustella haluaa, niin pikkuviilaamista olisi sovituspuolella. Huiluja ja kanteleita voisi soittaa silloin tällöin myös ilman tuota massiivista taustatykitystä.
Metsatöll ei ole kovin tiuhaan lahden tälläpuolen vieraillut, ainoastaan Tuskassa (TOAMF) ja Kuopion kukkofestareilla.
Paikallisia pelimiehiä...!!!!

Metsatöll...
Saksalainen Michaela fanittaa METSATÖLLIA...
Nämäkö muka festaripaheita...?!!!!

Miullakii on ihan kivaa.
Hyviä bändejä täällä...



keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Sateisena päivänä Viipurissa

Sateen ja koleuden sävyttämien lomaviikkojen päätteeksi tuli tehtyä päivävisiitti Viipuriin.
Meno-paluu laivamatka kanavaa pitkin m/s Carelialla tuntui varsin pitkältä, mutta matkustaminen
ilman viisumia sitä kuitenkin edellytti. Rajamuodollisuudet passintarkastuksineen ja pikkulappuineen
sujuivat aika vaivattomasti.


Parin vuoden välein Viipurissa on ihan mukava käydä. Kaupunki on mielenkiintoinen ja kaunis, joskin
edelleen aika tavalla rähjäinen. Kaikesta huolimatta tavallaan viehättävä.
Huputetut talot, katuremontit ja kattojen kunnostustyöt jne. ovat merkki muutoksesta. Ei viene enää
vuosikymmeniä, kunnes kaupunki taas kukoistaa. Paljon on kuitenkin vielä tekemistä, niin huonoon
kuntoon neuvostovalta kaupungin aikoinaan rapautti.


Vanhaa kaupunkia pidemmälle emme laivamatkalla ehtineet. Kolmen tunnin visiittiin kun ei mahtunut
maleskelemista puistoissa, shoppailukierroksia kaupoissa ja katuja pitkin tallaamista. Kannattikin siis
keskittyä siihen olennaiseen, ruokaan ja juomaan.

Vanhankaupungin sydämessä, pyöreää tornia lähellä sijaitseva Kamelot (Krasnoarmeyskaya Ul.14)
valittiin ruokailupaikaksi. Pihviä ja fileitä, kalaa ja kasviksia haluamaansa tapaan riittää joka lähtöön.


















Hyvää palvelua miinusta heikonlaisesta englannintaidosta, suomenkielen osaamisesta puhumattakaan.
Hyvää sensijaan oli ruoka, maukasta ja hyvin esille pantuna. Joko kulttuurin tai tuon kielimuurin aiheuttama
lienee se, että täytyy muistaa tilata erikseen kaikki lisukkeet fileille ja pihveille.
Kippo perunoita tai ranskalaisia nelikolle riittää.
Alkuun snapsi vodkaa, jotta fileen makusteluun saa lisäpotkua. Ruokajuomaksi riitti paikallinen olut.



Sade pieksi koko paluumatkan ajan, silti mieli oli kutakuinkin positiivinen. Laivan karaokebaarissa
tuli vedettyä "Lumi teki enkelin eteiseen", kavereiden painostuksesta, silti ihan hyvillä mielin!

Heinäkuu 1.2014